Matti Matikainen

Kehnot rekrytointijärjestelmät aiheuttavat syrjäytymistä

Perinteinen rekrytointiprosessi on monelle työnhakijalle liian vaativa ja siinä testataan työn kannalta epäoleellisia asioita. Taidot ovat sellaisia, joita harvassa työssä oikeasti tarvitaan, mutta silti ne ovat rekrytoijien arvioinnin kohteena ja niiden perusteella tehdään päätelmiä ihmisen sopivuudesta työhön.

Rekrytointien yhteydessä testataan osin tiedostamatta mm. sujuvaa tietokoneen käyttötaitoa, täydellistä kirjoitustaitoa, kiinnostusta visuaaliseen suunnitteluun, halua olla valokuvattavana tai videoitavana ja hyviä keskustelu- ja argumentointitaitoja.

Monissa CV-vinkeissä lukee, ja olen myös valitettavan usein kuullut rekrytoijan sanovan, että kirjoitusvirheet CV:ssä tai puutteellisesti täytetyt lomakkeet kertovat hakijan motivaation puutteesta. Se on todella julmaa, kun asiaa ajattelee lukihäiriöisen työnhakijan näkökulmasta. Erilaisia lukemiseen liittyviä vaikeuksia on jopa 15 % aikuisväestöstä. Ei kirjoitusvirhe kerro hakijan motivaatiosta mitään, se kertoo kirjoitusvirheestä. Eivät punatukkaisetkaan ole noitia. Lukivaikeus ei myöskään kerro hakijan älykkyydestä tai oppimiskyvystä. Lukivaikeuden ja siihen helposti liittyvien kirjoitusvirheiden ei luulisi olevan ongelma töissä, joissa ei tarvitse tuottaa tekstiä suurille yleisöille.

Rekrytointiprosessissa tehdään ihmisistä stereotyyppisiä oletuksia ja siinä ei osata ottaa huomioon ihmisten erilaisuutta. Oppimisvaikeudet ovat tuntematon alue monelle rekrytoijalle. Työmarkkinoilla on monilla aloilla tilanne, että hakijoita on riittävästi ja työntekijä tehtävään löytyy kehnommallakin prosessilla. Valitettavasti monen työnhakijan näkökulmasta se saattaa tarkoittaa sitä, ettei hän ehkä koskaan saa työtä, koska häneltä puuttuu työnhaussa tarvittavat taidot. Kielteisten päätösten myötä työnhakijan itsetunto laskee ja pian hän lakkaa yrittämästä. Turpiin saamiseen väsyy. Kehnot rekrytointijärjestelmät aiheuttavat syrjäytymistä.

Väitän, että ongelma johtuu suurelta osin siitä, että prosessit on suunniteltu työnantajan ja rekrytoijan näkökulmasta ja asiantuntijoina on enemmän tietotekniikan kuin ihmismielen osaajia. Työnhaku tapahtuu suurimmalta osin verkossa ja jos et työnhakijana tunne sitä maisemaa, olet hukassa. Jos rekrytoijan mielestä kirjoitusvirhe on laiskuuden merkki, olet tuomittu.

Joidenkin tilastojen mukaan Suomen työllisistä alle 10% työskentelee it-alalla, mutta silti heillä on näppinsä pelissä lähes kaikkien alojen ihmisten rekrytoinnissa. It-alalla ja yritysten henkilöstöhallinnossa esiintyy lukivaikeutta varmasti monia muita aloja vähemmän ja siksi se on taas heille useammin vierasta maaperää.

 

Rekrytoinnin tärkein ominaisuus tulisi olla ihmismielen tuntemus ja se ei tarkoita kykyä vertailla hakijoiden työkokemusten pituutta tai koulutustasoa.

 

Usein kuulen yhtenäisten prosessien ja nettilomakkeiden puolesta perustelun, että se on reilua kaikkia hakijoita kohtaa. Yritys saattaa näin ajatellakin, mutta työnhakijalla voi olla sama tunne, kuin Albert Einsteinin vertauksessa kalalla. “Everybody is a genius. But if you judge a fish by its ability to climb a tree, it will live its whole life believing that it is stupid”

 

On olemassa myös hyviä ja oikeasti asiakaslähtöisiä esimerkkejä rekrytoinneissa. Ne ovat monesti aloilta, joissa pulaa hakijoista. Kun on vaikeaa löytää käytössä olevin menetelmin sopivia työntekijöitä, myös rekrytoijien asenteet ja toimintatavat muuttuvat. Enää ei vaadita täydellistä lomakkeiden täyttötaitoa. Rekrytoija saattaa ottaa vastaan puhelimessa hakemuksen työhön ja tehdä itse puhelun perusteella hänelle kuuluvat työt, eli kirjata hakijan tiedot yrityksen järjestelmään. Se on asiakaslähtöistä. Ja kuulemma myös näin on löytynyt loistavia ja motivoituneita työntekijöitä haettuihin tehtäviin.

 

Alkuperäinen kirjoitus esimerkeillä Rekrytoinneissa mitataan epäoleellista osaamista

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Nykyisin myös työnhaku on mennyt pitkälti verkkoon. Hyvä kirjoittaja kyllä selviää viranomaisten kanssa, mutta jos kynä ei luista, saattaa työvoimaviranomaisetkin tuupata työnhakijan toivottomien tapausten joukkoon.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

On muistettava, että rekrytointi ei ole hyväntekeväisyyttä vaan yritykset pyrkivät siinä saamaan mahdollisimman tuottavat työntekijät oikeaan hintaan. Jos joku ei pysty kirjoittamaan ansioluetteloaan oikein, se valitettavasti tarkoittaa myös sitä, ettei sama henkilö pysty myöskään kirjoittamaan yrityksen tiedotteita, virallisia tarjouspyyntöjä tai dokumentaatiota oikein, jolloin huono kieliasu voisi tuoda koko yritykselle kielteistä mainetta.

Toimituksen poiminnat